Diplomaattinen koskemattomuus

Diplomaattinen koskemattomuus – tuon sanaparin on jokainen kuullut varmasti. Se herättää ajatuksia ehkäpä Bond-elokuvista, tai jostain muista agenttijännäreistä. Mitä se oikeastaan tarkoittaa ja mikä sen tarkoitus on? Diplomaattinen koskemattomuus tarkoittaa sitä, että suurlähettiläs ja muu lähetystöhenkilökunta, joka hoitaa diplomaattisia tehtäviä, ei ole kyseisen maan tuomioistuimen tuomiovallan alainen. Heitä ei siis voida tuomita asemamaansa tuomioistuimessa. Miltä kuulostaa? Voiko diplomaatti rötöstellä, miten haluaa? Ei tokikaan! Diplomaattisen koskemattomuuden perusidea on, että diplomaatti ja muu suurlähetystön henkilökunta pystyy hoitamaan asioita myös sellaisessa maassa, jonka suhteet lähettilään kotimaahan eivät ole parhaalla mahdollisella mallilla. Näin he voivat hoitaa työtään pelkäämättä, että valtioiden välinen eripura vaikuttaisi heidän toimenkuvaansa tai mahdollisuuksiin suoriutua työtehtävistä. Asemamaassa saattaa olla vieraat lainkäyttötavat, tai valtioiden välit voivat olla tulehtuneet, jolloin diplomaatilla saattaisi olla vaara joutua pelinappulaksi poliittisesti motivoituneisiin oikeusjuttuihin. Diplomaattinen koskemattomuus tuo siis vapautta ja suojaa diplomaateille. Diplomaattia ei saa vangita tai pidättää. Häntä voi kuitenkin estää harjoittamasta rikollista toimintaa. Toivoa sopii, ettei diplomaatille herää haaveita rikollisesta elämästä, sillä asemamaan virkavalta ei saa edes mennä suurlähetystöalueelle. No, eivät diplomaatit sentään kaikkien sääntöjen ulottumattomissa ole, sillä Wienin yleissopimuksen 41. artiklan mukaan jokaisen, jota diplomaattinen koskemattomuus suojelee, on noudatettava vastaanotajavaltion lakeja ja määräyksiä. Artiklan mukaan diplomaatit eivät myöskään saa puuttua vastaanottajavaltion sisäisiin asioihin. Jos nyt kuitenkin kävisi niin, että diplomaatti törkeästi törttöilee eikä noudata isäntämaan lakeja, voidaan hänet saman Wienin yleissopimuksen 9. artiklan mukaan todeta olevan persona non grata. Tällä tarkoitetaan sitä, että diplomaatin asemamaa voi ilmoittaa diplomaatin kotimaalle, että hän on persona non grata. Jos esimerkiksi Suomen lähettiläs tai edustuston henkilökunnan jäsen olisi persona non grata, joutuisi Suomi kutsumaan asianomaisen henkilön takaisin, tai hän ei voisi enää jatkaa työtään Suomen edustajana. Toivottavasti tällaiseen artiklaan ei jouduta kuitenkaan nojaamaan. Itse luotan diplomaattien harkintakykyyn. Toimivathan he maansa edustajina maailmalla – kuka siis haluaisi pilata kotimaansa maineen?

(Visited 565 times, 1 visits today)