Diplomaattipassi on passi, jota ei aivan kaikille myönnetäkään. Se myönnetään yleensä presidentille, eduskunnan puhemiehelle ja varapuhemiehelle, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteille, erityisen merkittävässä valtiollisessa tehtävässä toimineelle henkilölle sekä diplomaattisia tehtäviä varten ulkomaanedustuksessa toimiville henkilöille. diplomaattipassi voidaan myöntää myös poliitikoille. Passiin merkitään samat tiedot kuin normaaliinkin passiin, mutta esimerkiksi syntymäkotikunnan sijaan voidaan merkitä ulkomaat, jos arvellaan syntymäkotikunnan merkitsemisen vaarantavan henkilön turvallisuutta. Diplomaattipassi haetaan kirjallisella hakemuksella ulkoasiainministeriöstä. Vuosittain Suomessa myönnetään hieman yli 900 diplomaattipassia. Suomessa diplomaattipassin saaminen on keskivaikeaa. Jos sitä vertaa muihin Euroopan maihin, niin Ruotsissa passia ei saa niin helposti, kun taas Välimeren maissa sen saa huomattavasti helpommin. Jotkut maat vaativat viisumia silloin, kun matkustaja käyttää diplomaattipassia, vaikka normaalin passin kanssa matkustavat eivät viisumia tarvitsisi. Diplomaattipassilla ei saa diplomaattista koskemattomuutta eli immuniteettia. Tämä käytännössä syytesuojaa tarkoittavan immuniteetin saavat yleensä vain ulkomaanedustustoon lähetetyt virkamiehet, jotka maa, jossa työskennellään, on hyväksynyt diplomaattilistalleen. Vaikka diplomaattipassin voivat saada myös esimerkiksi poliitikot, ei heillä kuitenkaan automaattisesti ole minkäänlaista erityistä diplomaattista koskemattomuutta ulkomaanedustuston tehtävissä työskennellessään.